Sovittelusopimus perustuu lakiin 1015/2005, 17 §, kohta 5
LAKI 1015/2005, § 4:
Sovittelija: Tehtävään koulutettu henkilö, joka hoitaa yksittäisiä sovittelutehtäviä sovittelutoimiston ohjauksen ja valvonnan alaisena.
Sovittelunohjaaja: Henkilö, jonka tehtävänä on ohjata ja valvoa sovittelijoiden toimintaa sekä toimia tarvittaessa sovittelijana.
Sovittelutoiminnan vastuuhenkilö: Henkilö, jonka tehtävänä on vastata sovittelutoiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja asianmukaisesta toteuttamisesta sovittelutoimiston toimialueella
sekä toimia tarvittaessa myös sovittelijana.
Sopijaosapuolet
Rikos- sekä riita-asian sopimuspohjassa kohtaan nimet:Kirjoitetaan rikossovittelussa sovittelun osapuolten nimet ja nimien jälkeen sulkuihin asema sovittelussa esim. asianomistaja, epäilty, asianomistaja/ja epäilty, riita-asian sovittelussa asianosaiset. Riita-asiassa, mikäli riidan sovittelualoitteen tehnyt katsoo aiheelliseksi, voidaan hänen nimensä jälkeen kirjata vielä maininta: sovittelu-aloitteen tekijä.
Muut läsnäolijat
Rikosasian sopimuspohjassa kyseiseen kohtaan kirjoitetaan tulkattu kieli esim. venäjä-suomi-venäjä ja suomi-venäjä-suomi jne., tulkin nimeä ei kirjoiteta sopimukseen. Tähän kohtaan kirjataan myös tukihenkilö; nimi ja kenen tukihenkilö, huoltaja/huoltajat nimi ja kenen huoltaja/huoltajat, mahdolliset valtuutetut edustajat; nimet ja ketä edustaa. Sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan, edunvalvojan nimet voidaan myös tarvittaessa kirjoittaa ko. kohtaan. Näiden henkilöiden osalta kirjataan vain ko. henkilön nimi ja ammatti-
nimike.
Tarvittaessa soveltuvin osin kyseistä ohjeistusta noudatetaan myös riita-asian sopimuspohjaa täytettäessä.
Sopimuksen kohde
Rikosasiassa kirjataan rikosnimike/rikosnimikkeet esitutkinta-
pöytäkirjan mukaisesti. Mikäli rikosnimikkeessä on epäselvyyttä, sovittelutoimisto selvittää asian ennen sovittelua, jotta sovittelussa tiedetään mistä sovitellaan. Mikäli esitutkinnassa on useita rikos-
nimikkeitä, kirjataan vain ne rikosnimikkeet, minkä aiheuttamia henkisiä tai aineellisia haittoja sovitellaan.
Riita-asiassa sopimuspohjan kohtaan kirjataan riidan kohde, esim. naapurien välinen raja-aita jne. Tarvittaessa kuvataan taustahistoria neutraalisti ja mahdollisimman tarkasti, molempien kertomus huomioiden.
Sopimuksen sisältö
Yleisiä huomioita
Sopimuksen sisältökohtaan on kirjattu vakiolause: Osapuolet ovat suostuneet ja osallistuvat va-paaehtoisesti sovitteluun. Osapuolet ymmärtävät sovittelun ja siinä tehtyjen ratkaisujen merkityksen. Sovittelija varmentaa, että ko. lausuma ymmärretään. Lisäksi sovittelijan tehtävänä on koko sovitteluprosessin ajan huolehtia siitä, että kummankin osapuolen osallistumisen vapaaehtoisuus säilyy ja että osapuolet ymmärtävät sovitteluprosessissa tehdyt ratkaisut ja niiden merkitykset.
Sopimuksen sisältökohtaan kirjataan ennen sovittelua pidetyt erillistapaamiset ja niiden määrä, mm. lähisuhdeväkivallan sovitteluun liittyvät erillistapaamiset.
Mikäli aloite ei ole tullut poliisilta tai syyttäjältä tässä kohdassa voidaan antaa tieto myös aloitteen tehneestä muusta viran-
omaisesta tai henkilöstä. Tämä kirjaaminen on myös tarpeen, sillä aloite sovinnollisuudesta voidaan oikeuskäsittelyssä katsoa sen tehneelle eduksi, mikäli asia etenee sovittelusta ja sen loppu-
tuloksesta huolimatta käräjäoikeuteen.
Sopimuksen sisältöosaan kirjataan sovittelun lopputulos, sopimus, joka osapuolten välillä on saavutettu ja yhteisesti sovittu. Sopimukseen pääsemiseksi tehtyjä tarjouksia ja vastatarjouksia ei kirjata sopimukseen; viite; laki 1015/2005, § 21, 2 mom., jolla sovittelun osapuolia kielletään myöhemmin vetoamasta siihen, mitä vastapuoli sovittelun aikana on esittänyt. (vastapuolen sovittelun aikana tekemiin esityksiin).
Rikosnimikkeet ja niihin liittyvien korvausten kirjaaminen:
Jos sovittelussa on soviteltavana useisiin eri rikoksiin liittyviä asioita, useita osapuolia ja kuhunkin rikokseen liittyviä erillisiä korvaus- ja rangaistusvaatimuksia, sovittelussa on suotavaa laatia erilliset sopimukset jokaisesta sovitellusta asiasta/rikoksesta.
Sovittelussa voidaan aiheutettu vahinko korvata työkorvauksena, rahakorvauksena tai anteeksipyyntö, -anto ja käyttäytymis-
sopimuksilla.
Työkorvaus: työkorvauksen osalta tulee tekstissä olla mainita korvauksen kokonaissummasta, työsuorituksen kestosta/tuntipalkasta, työnkohteesta, työsuorituksen ajankohdasta, vakuutuksista, valvonnasta ja työn hyväksynnästä.
Rahakorvaus: rahakorvauksen osalta sopimukseen kirjataan kuka korvaa ja kenelle, Vahingonkorvaus/ korvaussumma ja mistä vahingonkorvaus koostuu, vahingonkorvauksen suorittamisen aikataulu ja suoritusten eräpäivä/eräpäivät. Vahingonkorvauksen erittelyssä mainitaan aiheutuneet kulut esim. (kuljetus-), ansionmenetykset, kipu ja särky, kosmeettinen haitta, sairaala- ja poliklinikkakulut, lääkemenot, pesulalaskut, esim. rikkimenneiden vaatteiden uusimisesta aiheutuneet menot, ansionmenetys jne. (Huom! esim. rikkimenneen toppatakin hinta arvioidaan aikoinaan takista maksetun hinnan ja takin iän perusteella, ei mahdollisesti uuden, tilalle ostetun takin hankintahinnan perusteella jne. Maksusuunnitelmasta kirjataan erien määrät ja eräpäivät, maksun saajan tilinumero jos osapuolet haluavat maksut suoritettavaksi pankkitilille.
Anteeksipyynnöt, -annot ym. käyttäytymislupaukset:
Nämä voidaan kirjata sopimussisältöön. Anteeksipyynnöt ja lupaukset ovat moraalisesti sitovia. Sovittelussa sovitaan käyttäytymislupausten seurantatapa, mikä tulee kirjata sopimukseen. Käyttäytymislupausten seurannassa tulee sovittelutoimiston toimia siten, että sovittelu-
toimiston sovittelulain tarkoitus toteutuu ja asiakkaan oikeusturvaan liittyvät asiat tulee huomioitua.
Riita-asian sopimuspohjassa sisältö ja korvausvaatimukset:
Soveltuvin osin noudatetaan mitä rikosasian sisältöosassa on ohjeistettu. Riita-asiassa sovittu korvaus/hyvitys kirjataan myös ko. kohtaan.
Rikosasian sopimuspohjassa korvausvaatimukset:
Sisältöosassa eriteltyjen korvausten osalta yleisenä menettelynäsopimuspohjassa rastitetaan vaihtoehtoisesti:
– ei muita kuin kohdassa 4 ilmaistuja korvausvaatimuksia
Poikkeus/erityistapauksissa rastitetaan sopimuksessa kohta:
– muita/myöhemmin esitettäviä korvausvaatimuksia
Näin menetellään, kun aiheutetun vahingon määrä ei ole vielä tiedossa, esim. pitkäkestoiset hammas-, silmä- tai muut vammat, pysyvät kosmeettiset haitat jne. tämä vaihtoehto rastitetaan. Rastituksen lisäksi sopimuksen sisältöosaan voidaan myös kirjata: Asianomistajalla on myös muita korvausvaatimuksia ja korvausvaatimus ilmoitetaan, kun se on tiedossa.
Rikosasian sopimuspohjassa muut sopimusehdot
Sopimuksessa on esillä kaikki (neljä) vaihtoehtoa. On huomattava, että asianomistajalla on oikeus myös rangaistusvaatimukseen sekä asianomistajarikoksessa että yleisen syytteen alaisissa rikoksissa. Mikäli asianomistaja sitä vaatii, on sovittelussa noudatettava asianomistajan tahtoa. Samasta rikosasiasta sovittelussa mukana olevilla eri asianomistajilla voi olla erilaisia vaatimuksia ko. esillä olevien sopimusehtojen suhteen. Nämä vaateet ilmaistaan kunkin asianomistajan ilmoittamalla tavalla.
Sovinnon vahvistaminen täytäntöönpanokelpoiseksi
Asianosaisille kerrotaan mahdollisuudesta vahvistaa sovinto täytäntöönpanokelpoiseksi. Sopimuspohjaan rastitetaan asianosaisten ilmaisema tahto/suostumus.
Sopimuksen seuranta
Rastitetaan tarvittaessa ko. kohta. Huom! Vapaaehtoiset sovittelijat eivät seuraa sopimuksen täyttymistä, vaan seurantatehtävä on sovittelutoimistolla; viite: Sovittelijan tehtävät laki 1015/2005 §
Sopimus tiedoksi
Sopimuksessa kerrotaan samansisältöisten sopimusten määrä.
Sopimuksen allekirjoitukset
Alaikäisten allekirjoitusten yhteydessä myös huoltajat allekirjoittavat sopimuksen; selvennetään kenen huoltaja. Vajaavaltaisen allekirjoituksen varmentaa myös edunvalvoja; selvennetään kenen edunvalvoja.
Sovitteluun liittyviä erityiskysymyksiä
Vakuutusyhtiöiden regressio-oikeus: asian ilmaiseminen ja kirjaaminen sopimuksen sisältöosassa. Ennen sovittelua selvitetään tarvittaessa mahdolliset vakuutusturvaan liittyvät suoritukset ja niiden vaikuttavuus sovittelussa suoritettavaan korvaukseen.
Vahingonkorvausten hakeminen valtiokonttorilta: Ennen sovittelua selvitettävä osapuolille heidän oikeudet ja velvollisuudet ko. asiassa. Mikäli sovittelussa sovitaan vielä muista kuin valtiokonttorilta saaduista, samaan asiaan liittyvistä korvauksista, sopimuksen sisältöosassa tarvittaessa mainitaan myös asiaa koskeva valtiokonttorin päätös.
Korvaussumman kohtuullisuus:
Oikeudessa kohtuusperusteinen sovittelu: Vahingonkorvauslaki 2 luku 1 § 2 mom ja 3 luku 6 §: Korvausvastuuta voidaan sovitella, jos se muodostuisi kohtuuttomaksi taloudelliseksi rasitukseksi ottaen huomioon korvausvelvollisen taloudellinen asema, varallisuus ja tulot. Kohtuullistaminen vahingonkorvauslaissa tarkoittaa siis sitä, että tuomioistuin voi poiketa täyden korvauksen periaatteesta laissa säädetyin edellytyksin, vaikka asianomistaja on oikeudenkäynnissä täyttä korvausta vaatinut.
Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on kuitenkin täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta. Pääsääntö on täyden korvauksen periaate.
Sovittelussa asianomistaja voi toki harkintansa mukaan vaatia vähemmänkin kuin täyden korvauksen (mikä lienee tekijöiden kannalta ok). Mikäli asianomistaja vaatii liian suurta korvausta, sovittelija voi kertoa oman näkemyksensä/arvionsa ”oikeasta” korvaussummasta (esim. käytetyn esineen arvo ei ole vastaavan uuden esineen arvo). Saadun tiedon varassa osapuolet (rikosasiassa rikoksen uhri ja rikoksesta epäilty, riita-asiassa riidan osapuolet) käsittelevät rikoksessa sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkivät omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi.
Korvausten yhteisvastuullisuus:
Pääsääntö sovittelussa on, että korvaukset sovitaan maksettavaksi henkilökohtaisesti, kukin tekijä vastaa omasta osuudestaan sopimallaan tavalla. Asianomistajalla on aina oikeus vaatia korvaussummaa suoritettavaksi yhteisvastuullisesti. Jos asianomistaja haluaa vahingonkorvauksen suorittamista yhteisvastuullisesti, kirjataan se sopimukseen. Tämä yhteisvastuullisuuden merkitys on selvitettävä asianosasille.
Viivästyskorko:
Asianomistajalla on aina oikeus periä viivästyskorkoa. Tarvittaessa sisältöosaan kirjataan maininta viivästyskorosta ja sen perinnästä. Korkolause: Korvattavaksi määrättävälle summalle tulee maksaa eräpäivän jälkeen kulloinkin voimassaolevan Suomen pankin vahvistaman viivästyskoron suuruista viivästyskorkoa eräpäivästä maksupäivään. Viivästyskorko vuonna 2012 (30.6.2012 asti) on 8 prosenttia.
Lisäksi
Sopimuksen vahvistaminen oikeudessa: sovittelutoimisto voi myös tarvittaessa opastaa sovittelun osapuolia sopimuksen vahvistamiseen liittyvistä toimenpiteistä.
Sovittelusopimuksen seuranta sovittelutoimistossa:Informoidaan osapuolia siitä, että heidän on itse oltava aktiivisia sovittelutoimiston suuntaan ja ilmoitettava toimistolle, mikäli sovittelusopimuksen täyttymisessä on viiveitä tai muita ongelmia. Sovittelutoimisto ei voi tulkita korvauksia maksetuksi, jos siitä ei ole annettu tietoa sovittelutoimistolle.
Sopimus on sen osapuolten sopima sovittelun lopputulos. Sovittelijat voivat antaa tietoa sovittelun onnistumiseksi, mutta he eivät saa määrätä sopimuksen sisältöä.