Mitä sovittelu on?

 

Sovittelu perustuu rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annettuun lakiin (1015/2005, Sovittelulaki). Sovittelussa osapuolet kohtaavat toisensa ja käsittelevät rikoksen tai riidan aiheuttamia haittoja. Kohtaamisen mahdollistavat koulutetut vapaaehtoiset sovittelijat, jotka toimivat sovittelutoimiston ammatillisen ohjauksen alaisina.

Sovittelussa ei ratkaista asian rikosoikeudellista puolta, mutta sovittelu voi vaikuttaa mahdolliseen rangaistusseuraamukseen siten, että rangaistusta lievennetään tai rikosoikeudellisista toimenpiteistä luovutaan.

Aloitteen sovittelusta voi tehdä kumpi tahansa rikoksen osapuolista, alaikäisen vanhemmat, poliisi, syyttäjä, sosiaaliviranomainen tai muu viranomainen. Jos kyseessä on väkivaltaa sisältävä rikos, joka on kohdistunut rikoksesta epäillyn puolisoon, lapseen, vanhempaan tai muuhun heihin rinnastettavaan läheiseen, aloitteen voi tehdä vain poliisi tai syyttäjäviranomainen.

 

Mitä sovitellaan?

Sovittelussa voidaan käsitellä rikos- ja riita-asioita. Sovittelu on mahdollista tapauksissa, joissa on vähintään kaksi osapuolta, ja joista ainakin yksi osapuoli on luonnollinen henkilö. Yleisimmin soviteltavia rikosasioita ovat väkivalta- ja omaisuusrikokset, kun taas riita-asioista yleisimpiä ovat koulukiusaaminen ja naapuruusriidat. Sovittelutoimisto arvioi asian soveltuvuuden sovitteluun. 

Sovittelu on mahdollista myös alle 15-vuotiaiden riita- ja rikosasioissa, vaikka alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisesti vastuussa teostaan. 

Miten sovitellaan?

Sovittelu edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta, Asianosaisen ollessa alaikäinen suotumus kysytään paitsi alaikäiseltä itseltään, myös hänen huoltajiltaan sekä tarvittaessa muulta lailliselta edustajaltaan. Sovittelun voi keskeyttää missä vaiheessa tahansa.

Sovittelussa käsiteltävät asiat ovat luottamuksellisia. Sovittelijoita sitoo vaitiolovelvollisuus, eikä sovittelussa esille tulleista asioista voi puhua sovittelun ulkopuolella. Sovittelijat eivät voi myöskään toimia todistajina mahdollisessa oikeudenkäynnissä. Asianosainen ei puolestaan voi ilman toisen osapuolen suostumusta vedota siihen, mitä tämä on sovintoon pääsemiseksi esittänyt sovittelussa.

Sovittelijat toimivat sovittelussa puoleettomasti ja auttavat kaikkia osapuolia tasapuolisesti asian käsittelyssä. Sovittelijat eivät ratkaise asiaa osapuolten puolesta eikä tee heille valmiita sovintoesityksiä, osapuolet päättävät itse oman asiansa lopputuloksesta.

Sovittelutoiminta on osapuolille maksutonta.