Mitä tarkoitetaan työkorvauksella?
Vahingon korvaaminen työllä tarkoittaa, että osapuolet sopivat vahingonkorvauksen euromääräisenä ja muuttavat sen työsuoritukseksi, jolla vahinko korvataan.
Työkorvauksista voidaan sopia sovittelussa silloin, jos aiheutunut vahinko on korjattavissa vahingonaiheuttajan toimesta tai jos asianomistajalla on tarjota muuta sopivaa työtä. Työkorvaus voi mahdollistaa sen, että vahingonaiheuttaja ottaa itse vastuun teosta ja sopii teon hyvittämisestä tilanteessa, jossa vahingon korvaaminen ja henkilökohtainen vastuun ottaminen rahasuorituksella olisi hänelle itselleen vaikeaa tai mahdotonta. Työkorvauksia käytetään usein silloin, kun vahingon aiheuttajana on nuori ja asianomistajana on kunta, valtio, yhteisö tai yritys.
Sovittava työsuoritus tulee suhteuttaa vahingon määrään. Työkorvaus ei voi olla rangaistus. Työkorvauksena suoritettava työ tehdään suoraan asianomistajalle ilman, että rahaa siirretään osapuolelta toiselle.
Nuoret ja työkorvaus
Erityisesti nuorten kohdalla vahingon korvaamista työllä pidetään erityisen suositeltavana. Se katsotaan usein parhaaksi korvausratkaisuksi, kun tavoitteena on rikosten uusiutumisen estäminen, rikosten ennaltaehkäisy tai muut kasvatukselliset päämäärät. Työkorvaus konkretisoi nuorelle vastuun vahingon aiheuttamisesta. Työkorvauksen tulee olla mielekäs ja siksi on tärkeää kuulla vahingon aiheuttaneen näkemykset asiassa.
Millaisella työllä vahingon voi korvata?
Työllä korvaavan kyvyt, taidot ja kokemus tulee riittää työn suorittamiseen. Toisin sanoen on punnittava tekijän mahdollisuudet toteuttaa työ lainmukaisesti, mielekkäästi ja turvallisesti. Työ tulee mitoittaa vahingonkorvaajan kykyjä ja edellytyksiä vastaavaksi sekä vahingon todelliseen määrään. Eli työkorvausta ei voi käyttää rangaistuksenomaisesti, vaan työllä korvaamisen tulee olla konkreettisesti oikeasuhtaista aiheutettuun vahinkoon nähden. Työtehtävien suunnittelussa voi käyttää luovuutta.
Työkorvaussopimuksessa huomioitavaa
Työn laatu, määrä ja ajankohta tulee määritellä täsmällisesti. Työtehtävien laatu tulee sovittaa vahingon korvaajan kykyjä ja edellytyksiä vastaavaksi. Työn suorittamisen ajankohtaa ja työpäivien pituutta suunniteltaessa tulee puolestaan ottaa huomioon erityisesti korvauksen suorittajan ikä sekä mahdollinen oppivelvollisuus (opintojen ja työsuorituksen kokonaisrasitus &riittävän vapaa-ajan määrä).
Työn määrä lasketaan siten, että vahingon suuruus arvioidaan euroina ja sen jälkeen sovitaan työtehtävän tuntihinta (työn määrä siis sidotaan todellisen vahingon määrään). Työtunteja lasketaan korvaukseksi niin paljon kuin euromääräinen tuntihinta edellyttää ja sopimukseen kirjataan, kuinka monta tuntia työkorvaus kestä.
Työtehtävän valvonta
Työtehtävän valvonta ja ohjaus kuuluu yleensä työn vastaanottajalle, mutta tarvittaessa voidaan sopia muunkinlainen ratkaisu. Työn vastaanottajalla on velvollisuus huolehtia työkorvauksen suorittajan riittävästä ohjauksesta ja perehdytyksestä. Työn valvonnan voi hoitaa myös esimerkiksi työkorvausta suorittavan nuoren vanhemmat tai joku muu ulkopuolinen henkilö, esimerkiksi nuorisotyöntekijä. Riippumatta siitä, mitä työn valvonnasta on sovittu, on vastuu työtehtävien riittävästä ohjeistuksesta aina työn vastaanottajalla.
Mikäli vahingon korvaajat ovat hyvin nuoria, tulee vanhempien olla tiiviisti yhteistyössä työn vastaanottajan kanssa sekä huolehtia osaltaan työtehtävän valvonnasta ja huollettavansa ohjauksesta. Myös vanhemmat voivat osallistua ”talkoisiin”, jos vaadittava korjaus/ennallistamistyö on alaikäiselle itselleen liian haastava. Sovittelijan vastuulla ei ole työkorvausten suorittamisen valvonta, vaan siitä vastaa sopimuksessa työn valvojaksi nimetty henkilö.
Työkorvauksen suorittamisessa ei synny työsuhdetta, eikä verotettavaa tuloa
Koska työkorvauksen suorittamisessa ei synny työsuhdetta, työsopimuslaki (55/2001) ei sovellu tähän tarkoitukseen. Työkorvaukset eivät myöskään ole veronalaista tuloa. Työkorvausten verotuksesta on säädetty tuloverolaissa (1141/2007) siten, että verotettavaa tuloa ei ole se hyöty, jonka vahingonaiheuttaja saa hyvittämällä vahingon asianomistajalle tai vahingon kärsineelle sovittelulain mukaisen sovittelun perusteella.
Lainsäädäntö, joka työkorvauksesta sovittaessa otettava huomioon
Työkorvausratkaisut tulisi tehdä erityisesti työsuojeluun liittyvien lakien ja säädösten periaatteiden mukaisesti. Nuoriin, alle 18-vuotiaisiin työntekijöihin sovelletaan nuoria työntekijöitä koskevia erityissäännöksiä, kuten laki nuorista työntekijöistä (998/1993) ja asetus nuorten työntekijöiden suojelusta (508/1986). Nuoriin työntekijöihin sovelletaan myös yleisiä työoikeudellisia lakeja. Säädöksissä on muun muassa ohjeet nuorille vaarallisista ja nuorilta kielletyistä töistä ja niistä ehdoista, joita nuorten työntekijöiden työsuhteissa on noudatettava. Lainsäädännössä on ohjeet myös nuorten työntekijöiden työajoista. Työministeriön päätöksessä (1431/1993) on esimerkkejä nuorille sopivista kevyistä töistä, johon on syytä tutustua työkorvauksia suunniteltaessa.
Vastuukysymykset
Vaikka työkorvausratkaisut olisi tehty lakien ja ohjeiden mukaisesti, on vahinkojen mahdollisuus aina olemassa. Koska sovittelussa vahingonkärsijää ei rinnasteta työnantajaan, ei häntä voida velvoittaa myöskään työnantajalle kuuluviin vastuisiin. Tämän takia sovittelutoimistoilla on tapaturmavakuutus työkorvausta suorittavien varalle. Sovittelutoimiston tapaturmavakuutus koskee vain työnsuorittajalle mahdollisesti aiheutunutta henkilövahinkoa, ei työkorvauksen suorittajan mahdollisesti työtä tehdessään aiheuttamaa muuta vahinkoa (työkorvauksen teettäjälle tai ulkopuolisille).
Jotta vahingoilta uusilta korvaus- ja vastuukysymyksiltä vältyttäisiin, tulee työtehtävien laatuun, ohjeistukseen ja valvontaan kiinnittää sovittelusopimusta laadittaessa riittävästi huomiota.
Nuoret ja työkorvaus
Kun vahingon aiheuttaja on alle 18-vuotias, on alaikäisyyden rajoitukset otettava huomioon niin sopimusta laadittaessa kuin itse työsuorituksen valinnassakin.
Tehdäänkö sopimus?
Lapset ja vahinko
Lue lisää lapsen korvausvelvollisuudesta
täältä: Lapsi vahingon aiheuttajana